Jälitarkastus oli viimeviikolla ja otin minipillerit varmuuden vuoksi. Enempää kun ei ole lapsia toiveissa,ainakaan tällä hetkellä. Lääkäri kyllä sanoi,että ehkäisyä ei tarvitse jos ei anna lisämaitoa ollenkaan tai jos antaisikin niin ei peräkkäisinä päivinä,mutta mä aloitin pillerit ihan varmuuden vuoksi :) Näissä kahdessa lapsessa on kyllä nyt ihan tarpeeksi tekemistä.

Tyttöä käytin neuvolassa myös. Painoa 6820g ja pituutta 60,5cm ja ikää 2kk.

Arki sujuu vaihdellen,pääsiassa ihan hyvin. Vieläkin ihmettelen,miten ''helpolla'' vielä olen päässyt. Onneksi lapset ei ole ollut vielä kipeenä ollenkaan. Pojalle tulee lisää hampaita koko ajan ja aikalailla kaikki alahampaat alkaa olemaan ja ylhäälläkin kunnon rivi.

Eipä taas muuta..pakkasta piisaa ja lenkilläkin on käyty monena päivänä kun hommattiin sisarusvaunut.

Torstaina vauva täyttää jo 4 viikkoa. Nimikin vauvalle on jo annettu,eli lappu kiikutettu maistraattiin. Synnytyksestä sen verran,että 10.11. joskus kolmen aikaan päivällä alkoi vähän silloin tällöin nippailla ja sitten illalla kuuden aikaan illalla,ehkä noin 6 minuutin välein supisteli,mutta ne oli aika mietoja ja sitten kello 21 meni lapsi vedet. Eikun herättämään lasta ja pukemaan päälle ja mies oli ehkä vähän paniikissa tai no vauhtia ukkoon ainakin tuli kummasti kun sanoin,että nyt mennään :D Onneksi lähdettiin saman tien kun vedet meni sillä sairaalassa olin 21.45 ja tehtiin sisätutkimus olin kahdelle sormelle auki,sitten rupes jo ponnistuttamaan ja supistukset muuttui todella kipeiksi,no uusi tutkimus, 3cm auki. Kötilö kysyi haluanko siirtyä synnytyssaliin ,että saan ilokaasua,ja tottakai halusin.ei kun menoks...ja ponnistuttaa vaan,noh 5cm auki...sydänääniä ei saada kuuluviin ja pinniä ei saada vauvan päähän ja siinä sitten huitelee jos jonkinlaista ihmistä. Ja lääkäri olli kyllä tällä kertaa todella töykeä,ehkä kielimuuri oli osa syyllinen,noh sitten ronkittiin ja tutkittiin ja olin 7cm auki..8cm auki..ja vaan ponnistutti,pakko oli vähän ponnistaakkin,ihan kauheeta se kyl oli kun piti yrittää pidätellä. No Stan-hälytyskin tuli ja olin 9cm auki ja sitten sainkin jo hetken päästä ponnistaa,,muutama ''harjotus'' ponnistus ja kahdella ponistuksella se vauva sieltä lopulta sitten pihalle saatiin,,eikä tarttenu imukuppia,JES. :) Kello oli siis 23.46 kun vauva syntyi. Sitten pääsin suihkuun ja sain syötävää ja sitten imetinkin jossain vaiheessa ja sitten pääsin pyörätuolilla vuodeosastolle. Niin ja pari tikkiä tarvittiin ja anopin soitin synnytykseen mukaan,melkein heti kun olin sairaalassa ja anoppikin oli sitten synnytyksessä mukana..tosin ei saanu vieressä olla kovin kauaa kun oli se ihmislauma siin yhessä vaiheessa mun kimpussa. Niin ja viis kertaa yritettiin saada sitä neulaa mun käteen,että saa sitten sen epiduraalinkin laitettua selkään,,,mutta eihän sitä sitte kukaan tosiaan meinannu saada,Olis pitäny olla valmiina se ennenku tulee anestesialääkäri laittamaan epiduraalipuudutuksen..noh lopulta se anestesialääkäri joutu laittaa käteenki sen jutun...Sori kirjotusvirheet,mutta äkkiä tän tänne näppyttelin kun lapset nukkuu hetken yhtäaikaa..

20.päivä on tytöllä seuraava neuvola ja samalla poikakin saa rokotuksen.

Jälkitarkastusajan saa varata jouluviikolla.

Tosiaan kiirettä pitää ja aikamoista sirkusta tää välillä on..mutta myös aivan ihanaa aikaa :)

Vuoden 2009 jouluna mietin ja itkin sitä,että saadaankohan me koskaan lapsia ja jos saadaan niin milloin ja milloin saadaan viettää joulua lapsen kanssa yhdessä perheenä. Sitten alkuvuodesta 2010 teinkin raskaustestin ja olimme molemmat tosi iloisia ja onnellisia ja esikoinen syntyikin sitten lokakuussa ja vietimme perheenä joulua. Vielä isompi yllätys ja ihana juttu tapahtui taas alkuvuodesta,nyt vuonna 2011 eli tänä vuonna ja viime kuussa perheemme täydentyi ihanalla tytöllä. Ja nyt perheemme on 'kokonainen' ja olen niin onnellinen että saimme toisenkin lapsen. Nyt vain keskitytään tähän hetkeen ja nautimme tästä ajasta :) En todellakaan silloin vuonna 2008 ja 2009 voinut uneksiakaan ,että parin vuoden päästä meitä on neljä ja erityisen kiitollinen olen siitä ettei toisen lapsen saamiseen tarvittu hoitoja. Kirjoittelen joskus tänne lisää kun taas ehdin.

Pikaiset kuulumiset. Eli tyttö syntyi viime torstaina.Painoa hiukan yli 4 kiloa ja pituutta oli 54cm.

Ihanan nopea ja helppo synnytys. Nyt tämän viikon olen taituroinut kotona yksin,kun mies on päivät töissä,mutta ihmeen hyvin on lähtenyt menemään. Kiirettä tosin pitää,joten palailen kirjoittelemaan asiasta jotain lisää joskus myöhemmin.

Eilen oli siis pojan neuvola.Pituutta oli nyt 81,5cm ja painoa 16,2kg. Kaksi rokotusta sai ja kaikki oli taas ok. Pientä ihottumaa selässä ja eipä siellä sen ihmeemmin mitään puhuttu. Nyt poika osaa jo vähän kävellä ilman tukeakin. Iso poika on äidin pikkuisesta pojasta tullut :)

Eilen oli myös oma neuvola. Kaikki ok. Vauvan paino-arvio täysi-aikaisena on sen yli 4 kiloa..Apua,Apua ja Apua ..Taaaas..kyllä voi olla taas paikat rikki synnytyksen jälkeen. huhhuh. No ei voi mitään...ja oon niin varma,että vauva pitää taas ns. repiä ulos imukupilla. Aikasemminhan sanottiin,että on paljon pienempi kuin eka lapsi,mutta yht¨äkkiä siellä köllöttelee jättiläinen ja joo tiedän moni saa  viiden kilon vauvojakin,mutta itse synnyttäisin mielellään n. 3kilosen :)

Huomenna meillä on pojan kanssa molemmilla omat neuvolat. Ensin pojalla ja sitten sen jälkeen viereisessä rakennuksessa minulla oma,

Eilen poika täytti vuoden. Kyllä on aika mennyt nopeasti.

Kohta olisi edessä taas synnytys-rääkki...apuva.Toivon niiiiin paljon,että tämä toinen synnytys olisi nopeampi ja kivuttomampi.

Aika paljon on kyllä supistellut viimeviikon aikana,että saas nähdä milloin vauveli haluaa tulla pois masusta.

Onpas taas aikaa vierähtänyt viime kirjoituksesta. Ei vaan oo ollu mitään asiaa eikä oo oikeen nytkään.

Pikku ukkeli on yökylässä mummulassa. Poika aina oikeen riemastuu kun pääsee mummulaan,,ihana :)

Itselläni oli tänään neuvolalääkäri. Sf-mitta nyt 33cm. Ja verta otettiin putkilo ,koska mulle on tehty verensiirto. Verenpaine ihan ok. ja painoa ihan sikana.

Ja kuulemma viikonlopun jälkeen saa vauva alkaa tulemaan,on jo niin hyvän kokonen. Mutta kohdunkaulaa oli vielä jäljellä se 3cm. Vähän oli pehmentyny,mutta silti. Poitsua kun oottelin niin tässä vaiheessa kaulaa oli vaan 2cm...noh saas nähdä miten ja milloin vauveli tupsahtaa maailmaan.

Kyselin lääkäriltä sukupuolta.Sanoi ,että jos vetoa pitäis lyödä niin tytön puolesta löis,muttei kauheen isoilla panoksilla. ELI suurempi todennäkösyys,että tulee tyttö,mutta se voi olla poikakin,kun ei se vauveli taas oikeen halunnu,että kovin hyvin näkyy sukupuoli.Elikkäs jännäillään nyt sitten synnytykseen asti vielä. :D

Tänään oon siivoillu huushollin ja käytiin miehen kanssa syömässä ja nyt oon vaan ollu ja nauttinu vaan olemisesta,mutta ihanaa hakea aamulla poika mummulasta :) Aina se pikkuinen ikävä tulee,mutta ihana tietää,että poika nauttii mummun ja papan kanssa olosta todella paljon. Vähän vaihtelua.

Viime viikolla käväisin sokerirasituksessa,saas nähdä mikä on tulos.

Ens viikolla olis taas neuvola, siellähän ne tulokset varmaankin kuulee.

Viime neuvolakäynnillä katseltiin,että kumpi siellä mahassa oikein on poika vai tyttö,mutta eipä näkyny,että kumpi siellä oikein on. Sehän on ihan sama,että onko poika vai tyttö,mutta olen niiiiin malttamaton.

Pojan synttäreitä vietetään ens viikolla,jos vauva sattuu tulemaan maailmaan vähän etuajassa niin saa poitsu viettää synttärinsä. Kun sitten kun vauva syntyy niin tuskin jaksan mitään synttäreitä järjestää.

Nyt olen ollut jo vajaa 2 viikkoa aika kipeä. Alaselässä on hermo jotenkin pinkeenä/jumissa,että käveleminenkin sattuu ja pitäisi poikaakin jaksaa nostella. Eilen kävin pojan kanssa lyhyellä lenkillä,mutta voi että kun sattui selkään,eikä siihen oikeen auta mikään :( apuuva.

Tulipas taas asiaa laidasta laitaan ...

Ei enää kovin pitkä aika kun pitää/saa puuskuttaa vauvan maailmaan.apua.

Olisi edes vähän helpompaa kun viimeksi. Neuvolassa kävin tällä viikolla ja sf-mitta oli nyt 29cm ja kun viime vuonna olin just saman aikaa ollut raskaana,olikin sf-mitta jo silloin 33 tai 34cm..neuvolan täti sanoikin,että tuntuu vähän pienemmältä kun viime vuonna masu asukas.

Ens kuussa vietetään pojan  synttäreitä ja sen jälkeen oon ajatellu,että kasaan sairaala kassin mulle ja hoitokassin pojalle. Kun jotenkin tuntuu,että tällä kertaa vauva vois tulla vähän etuajassa.

Mies ei tälläkään kertaa tule mukaan synnytykseen,mutta anoppi tulee taas mun kanssa sinne,,saa nähdä miten kauhea kokemus tämä kerta on,että joko se anoppi pyörtyy,viimeks oli aika lähellä pari kertaa.

Mies jos sattuu olemaan töissä kun oon synnyttämässä,niin poika menee silloin papan luo hoitoon ja mummu sitten tulee poikaa hoitamaan myös kunhan vauveli on saatu maailmaan....vähän rupee jo jännittää.

Pitkästä aikaa tänne ehdin kirjoitella. Pojalla oli tällä viikolla 10kk neuvola (voi miten nopeasti aika menee).

Pituutta on nyt 79cm ja painoa 14,9kg. Ja kaikki jutut oli mallillaan. Nyt aletaan maistella hapanmaito-tuotteita.Viiliä jo kokeilin ja raejuustoa,ne ainakin upposi hyvin.

Yöt menee vaihdellen. Yleensä nukutaan ilman heräilyä,mutta joskus pitää käydä rauhoittelemassa kerran yön aikana.

Laskettuun aikaan on enää hiukan yli 2kk.

(olin kirjoittamassa jo piiitkällä juttua,mutta teksti hävisi,kiva)

joten lyhyelmä .... Eli Olemme puhuneet miehen kanssa ja molemmat ovat sitä mieltä,että kaksi lasta on meille se sopiva määrä (outoa sana noin koska ensimmäisen tekemisessäkin oli jo hieman hankaluuksia,)mutta jos haluaisimme yrittää kolmatta (hui) niin se pitäisi tehdä taas heti vauvan tulon jälkeen,että on parhaimmat mahdollisuudet tulla raskaaksi,jos ne menkat taas tulis niinku viimeksi(ja jos sittenkään tulisin ollenkaan raskaaksi,niin turhaa stressiä...) ja jos odotamme esim .viisi vuotta ja yrittäisimme sitten uudelleen saada lapsia,niin mun kroppa olis sitten taas jo ihan sekaisin ja siinä kestäisi jos edes ikinä onnistuisikaan. En jaksa enää stressata siitä asiasta että onnistuuko vai ei,koska enää ei tarvitse...tjs.. ja  kolmas lapsi heti perään niin apua,en jaksaisi. Haluan nauttia lapsista (kunhan toinenkin synnytys menee ok) täysillä ja iloita heistä ja leikkiä heidän kanssaan ja käydä puistossa ja erilaisissa paikoissa...en jaksaisi enää stressata ''tärppäämisestä'' ja imetyksen loputtua voisin vihdoin ottaaa itseäni niskasta kiinni ja laihduttaa...painoa tullut taas jo 15kg.

Ensi kuussa vietetään jo 1-vuotis synttäreitä....niin se aika vaan menee eteenpäin... Ihana vuosi kyllä ollut...paljon se lapsi elämää muuttaa ja tärkeysjärjestys muuttuu... eipä taas muuta tälläkertaa ..yritän kirjoitella useammin,vaikka ei täällä taida kukaan edes käydä,mutta omaksi iloksi :)

Ainiin..mulle on tullut nyt sellanen jännä olo,että masussa asusteleva vauva olisi tyttö. Mutta sukupuolta emme vielä tiedä,koska rakenneultrassa se ei näkynyt ja viime ultrassa UNOHDIN kysyä,,siis miten voi unohtaa kysyä,no mutta eihän se ole tärkeää,että kumpi sieltä tulee,kunhan olisi terve :)

Se on sitten elokuu jo :( toisaalta ihan kiva,toisaalta ei.

Tykkään niin paljon kesästä,että se vois kestää paljon kauemmin.

Vieläkin on tietysti lämpimiä päiviä,mutta onhan se kesä loppumaisillaan.

Laskettuun aikaan olisi noin 3kk.

Ensviikon tistaina olis neuvola.Eipä siitäkään oikeen mitään mietteitä.hmm..vauva potkii jo paljon :)

Nyt ei taas oikein kirjoitus luista,joten antaapa olla taas seuraavaan kertaan...viikkoja muuten kasassa 25+5 :)