Kun viimeksi kävin neuvolassa ja terkkatäti paineli mahaa ja kuunteli sydänääniä niin mahaan sattui yht'äkkiä ihan hirveesti. Meni pari päivää ja olikohan se torstai päivä kun maha oli niiiiin kipeä,itkinki jopa,oli ihan kauheeta kun ei tienny et mikä on vialla.

Kahtena edellisenä neuvola kertana vauva oli ollut pää alaspäin,, nooh eipä ole enää,koska mahan alaosassa ei tunnu mtn,ei yhtään mtn ja ylä/keskiosa on pinkee ku mikä tai oli,enää mahaan ei satu kuin välillä vaan,mutta varsinkin torstain ja perjantain välinen yö oli kauhea ja kolmeen yöhön en nukkunut oikeastaan yhtään. Onneksi sentään viime yö meni ihan hyvin nukkuessa.Vihdoin. Ajattelin mahakivun hellittäessä ja oikeastaan jo pahan kivun ollessa päällä,että varmaankin maha vaan venyy niin paljon kun vauva on huonossa asennossa,että ei hätää. Ajattelin to/pe yönä että lähen aamulla näytille terveyskeskukseen tai soitan neuvolaan jos kipu on yhtä kovaa vielä aamulla,mutta onneksi se kuitenkin hieman hellitti ja poitsu potkii paljon,joka päivä :) joten eiköhän vielä ainakin kaikki ole hyvin.

30.päivä olis seuraava neuvola,saas nähdä paljon se sf-mitta silloin on :I,ehkä siellä on vaan paljon lapsivettä.

Ainiin ja viimeinen päivä tätä kuuta olis viimeinen työpäiväki,JEEE,niin siis olen edelleen töissä. Kun kävin siellä neuvolassa niin moni mamma oli niiin apean näkönen ja ihan sen näkösiä,että voiku sattuu/vaikea olla/tulis jo tää muksu,niin aattelin että noooh enköhän mä vielä muutaman päivän jaksa töissä olla. Koska jos en tiedä että jaksanko olla töissä vai en, niin parempi jäädä töihin,koska tietäisin varmaan että koska olisin ihan poikki ja väsynyt töissä oloon niin silloin se saikku on paikallaan,näin mä sen itelleni järkeilin :) Ei siis enää kovin montaa päivää työrintamalla :)